Asuntojen hinnat määräävät lapsiperheen asuinkunnan

Linkitettyyn uutiseen ja sen takaa löytyvään Valittujen Palojen teettämään tutkimukseen kannattanee vedota syksyn budjettineuvotteluissa. Espoossa on tähän asti kokoomusvetoisesti päätetty veroprosentti ensin ja sen jälkeen mietitty, mitä sillä saadaan - tai nykyisin ennemminkin se, mitä ei saada. Kun nyt kokoomuksen kannattajat ovat tällä linjalla, on jatkossa ehkä itse puoluekin.

Kaupunkisuunnittelu ja kaikkinainen rakentaminen Espoossa on tavalla tai toisella teknisen ja ympäristötoimen asiana. Niin pientä koppia ei olekaan, etteikö ainakin lupa sille pitäisi anoa. Metro, uudet koulut, puistot, tontit, asuminen - sama toimiala useine virastoineen hallitsee kaikkia. Tästä syystä sekä poliitikkoja että viranhaltijoitakin aika ajoin kiinnostaa kehittää toimialan organisointia, sillä muutama pullonkaula särkemällä saadaan sirpaleiden siivoamisen jälkeen aikaan parempaa kaupunkiympäristöä. Hyvä esimerkki tästä on teknisen keskuksen asiakaspalvelun perustaminen.

Tällä haavaa ollaan tilanteessa, jossa sekä toimialan johtaja että suurin osa tärkeimmistä virastopäälliköistä, kaupunkisuunnitteluviraston, teknisen keskuksen ja kiinteistöpalvelukeskuksen, ovat kaikki kuusikymmentä vuotta täyttäneitä miehiä ja näin ollen viimeistään muutaman vuoden sisään heräämme aamuun, jolloin he eivät enää tule työpaikoilleen vaan jäävät ansaitulle eläkkeelle. Eikä heidän tarvitse olla yksin, aikamoinen liuta yksikönpäällikköjä tulee samaan marjapussirinkiin (minun tuntemani eläkeläiset pelaavat tavallisimmin muita pelejä, mutta marjapussi kuulostaa joltisenkin hyvältä tässä yhteydessä).

Elleivät siis vaaleissa poliittiset voimasuhteet muutu täysin, on suurin muutos alalla ensi vaalikaudella odotettavissa näistä henkilövaihdoksista. Virkamiesten roolista politiikassa on esitetty useita eri näkökulmia, mutta kyllä virastopäällikön valta on siksi suuri että henkilövalinnat tulevat olemaan tärkeitä. Pysykää kuulolla.

Viime vaaleissa Espoon valtuustoon valittiin Keskustan listalta sitoutumattomana Anni Penttinen (tuolloin vielä Könönen); omilla aivoillaan ajatteleva ja fiksu valtuutettu, joka työkseen tutkii kehitysmaiden ympäristöongelmia. Syistä, joita en kaikkia tiedä, eikä varmaan kannata liikaa arvailla, Anni erosi kepun ryhmästä syksyllä 2006 ja sen sijaan että olisi liittynyt mihinkään valmiiseen ryhmään, perusti oman ryhmän nimeltä Itsenäinen valtuustoryhmä. Lue loput »

Keskustelutilaisuus lintukosteikon suojelusta Espoon Veden
jätevesipuhdistamon  ruokalassa Hyljeluodontie 5 torstaina 5.6. klo
17-18. Kahvitarjoilu. Keskustelun jälkeen linturetki klo 18.15-19.30,
lähtö Hyljeluodontieltä varrella olevalta luontopolun parkkipaikalta.
Lue loput »

Aiemmin ehdin jo hehkuttaa, että Olari-Matinkylän alueelle saadaan uusi uimahalli vuosikymmenen vaihteessa. Hanke on vahvasti sidottu Leppävaaran uimahallin ja maauimalan rakentamiseen ja tarkoitus siis toteuttaa välittömästi tämän jälkeen. Nyt, kun Leppävaaran aloittaminen viivästyy entisestään tyhmän riidan takia, saadaan odotella vielä jonkun aikaa. Kysymys ei siis ollut siitä, että alun perin olisi päätetty rakennuttaa huono halli vaan ehkä ennemminkin siitä, ettei suunnittelija tai suunnitelma ollut kaikkien mieleen.

Asia tulee teknisen lautakunnan käsittelyyn piakkoin. Olemme velvoitettuja järjestämään uuden kilpailun, mutta totuus on, että neljässä kuukaudessa ei kovin ihmeellistä arkkitehtikilpailua järjestetä. Minusta alkuperäinen ehdotus oli hyvä ja se pysyi myös kustannusraameissa.

Arvoisat leppävaaralaiset ja muut uimahallin käyttäjät: mitä olette asiasta mieltä? Mitkä kriteerit ovat teille tärkeimpiä uimahallissa ja maauimalassa? Hallin ulkonäkö? Miellyttävä kokemus? Hinta? Se, että hanke toteutetaan mahdollisimman pian? Joku muu? Virkamiesten keskinäisen nokittelun sijaan minusta tärkeintä on nyt tietää, mitä asukkaat haluavat hankkeelta, johon varat on jo olemassa mutta toteutus viipyy. Palautetta saa antaa joko kommentoimalla tai mailitse.

[Alla äsken kaupunginvaltuustossa käyttämäni puheenvuoro metron puolesta, pari täydentävää kommenttia on näin hakasulkeissa.] 

Arvoisa puheenjohtaja,

metro ilahdutti matkustajiaan taannoin laittamalla mainospaikoille aforismeja. Metromatka on niin nopea, etten kaikkia ehtinyt lukea, mutta lukemistani suosikkini oli seuraava: “Jarrumies ei koskaan ole päättämässä matkan suunnasta.” Aforismin oli laatinut eräs arvostamani ajattelija, Jouni J. Särkijärvi [hän on myös kokoomuksen valtuutettuna Espossa, esitti nyt metropäätöksen lykkäämistä]. Nyt taidamme tulkita aforismin eri tavoin.

Metroasiassakin kysymys on suunnasta ja visiosta. Anja Pankasalo [kok] puhui äsken hyvin tulevaisuuden ennustamisesta ja ennusteiden laatimisesta. Meistä kukaan ei tiedä, mikä on Espoon talouden tola 30 vuoden päästä. Meistä jokainen tietää, millaisen haluaa Espoon olevan tuolloin. Minä haluan sellaisen Espoon, jossa joukkoliikenne on sekä käyttäjien että ilmaston takia raiteilla, jossa yhdyskuntarakenne on eheä ja auto välttämätön paha eikä välttämätön. Tämä päätös tähtää juuri siihen, ilman että vuosittainen kustannus millään tavalla ylittäisi sitä, mitä pidän joukkoliikenteelle hyväksyttävänä. On itseasiassa melkoinen investointivaje, jos Hiltusen [kvalt Leo Hiltunen, nykyään SDP] esittämä pitää paikkansa eli jos Madridissa on 316 km metroa neljää miljoonaa asukasta kohden ja tällä seudulla parikymmentä kilometriä miljoonaa asukasta kohden.

Samaan aikaan kun muualla seudulla ja muualla Suomessa suorastaan tapellaan raideinvestoinneista, toimii Etelä-Espoon joukkoliikenne sellaisissa epäpaikoissa kuin Tapiolan bussiterminaali Sampokujan alla ja sitä operoidaan polttomoottoritekniikalla. Tämä on se vaihtoehto, jota metron vastustajat tässä tilanteessa, kun siirrytään sanoista tekoihin, ajavat. Sitäpaitsi Tapiolan terminaali on keskeinen bussiliikenteen solmukohta, paljon huonompiakin paikkoja on.

Tai miten se nyt meni. Sinnepäin. Joka tapauksessa tuntuu yhtä paljon vuodelta 1985 kuin tuon mainoksen esittämisen aikoihin - Espoon kaupunginvaltuusto kokoontuu nimittäin tänään seminaariin ruotsinlaivalle. Seminaari ja keskustelu on tarpeen, vallankin kun asialistalla on se, tuleeko valtuustosopimuksen mukaan piakkoin tehtävästä organisaatiouudistuksesta liivit vai tuluskukkaro. Samoin vierailukohteet Tukholmassa ovat ajankohtaisia; jätevedenpuhdistamo ja jätteenpolttolaitos. Silti, jotenkin Viking Mikälie-Nella ei minulle edusta seminaaripaikkojen huippua. Valtuuston puheenjohtajisto olisi hyvin voinut päättää seminaarin pidettäväksi jossain espoolaisessa paikassa, vaikka tax-free -tuliaiset sitten olisivatkin jääneet ostamatta.

No, lohduttaudun uivassa Korpilammessa kokolattiamatosta ja suuta kuivaavasta ilmastoinnista nauttiessani sillä, että lentäminen olisi todennäköisesti vielä hölmömpää ilmaston kannalta.

Hyvää:

• Maalaisuus tulee taas.
• Kimmo Taskisen valokuvat HS:n autosivuilla pelastavat usein koko lauantain lehden.

Huonoa:

• SK spoilasi Kramppeja & Nyrjähdyksiä kertomalla päähenkilöiden nimet. Tavatonta! Lieventävänä asianhaarana tosin se, että sarjaa aletaan julkaista uudelleen…

Hauskaa vappua itse kullekin. Katson itse ensin Ulliksen perinteiset menot ja lähden viikonlopuksi seuraamaan, miten Pietarissa on osattu viettää työn juhlaa.

Olin lauantaina (tosiaan lauantaina, opppilaat tekivät yhden päivän sisään saadakseen vapaapäivän vapun jälkeiselle perjantaille) Haukilahden lukion paneelikeskustelussa puheenjohtajana. Aiheena oli ilmastonmuutos ja ympäristöasiat laajemminkin; panelisteina istui lukiolaisia ja opettajia sekä edustajat Suomen Luonnonsuojeluliitosta ja Greenpeacesta. Keskustelu oli vilkasta ja myös yleisöstä, niin opettajilta kuin oppilailtakin, tuli paljon kommentteja ja kysymyksiä. Ehdottomasti loistava tilaisuus sekä päästä kurkistamaan kymmenen vuoden tauon jälkeen koulumaailmaan että ylipäänsä osallistua.

Minua jäi askarruttamaan yksi asia paneelissa: moni kommentoija vetosi siihen, ettei itse tiedä asiasta paljonkaan. Kuitenkin on niin, että lukion käyneet ovat suurin piirtein keskivertosuomalaisen verran koulutettuja ja opettajat paljon yli sen. Valinnat esimerkiksi eri energiamuotojen välillä ovat toki vaikeita, mutta jonkun verran meillä kaikilla tulisi olla rohkeutta tehdä niinkuin oikealta tuntuu ja valita omien arvojen mukaan. Puhkianalysointi vie usein keskustelun pois varsinaisesta asiasta.

Ehkä politiikkaa tarvitaankin juuri kääntämään harmaasävyiset asiantuntijaselvitykset mustavalkoisiksi?

Matinkylä-Olarin suuralue on ainoa alue Espoossa ilman kunnollista uimahallia. Halli on tarkoitus kuitenkin rakentaa pian, vuosikymmenen vaihteessa. Jotta halli palvelisi asukkaita mahdollisimman hyvin, on sen sijainnista mahdollisuus antaa ehdotuksia osoitteessa http://www.espoo.fi/avoinespoo 20.4. asti.