Näidenkin vaalien alla olen käynyt pari keskustelua siitä, miksi äänestäjä äänestäisi juuri minua eikä esimerkiksi erästä toista erinomaista ehdokasta. Mitäs taidan moiseen sanoa?

Äänestäminen on aina tavallaan taktikointia. Vaikka koko puolue hyötyy suhteellista vaalitapaa käytettäessä saadusta äänestä on kuitenkin niin, että jokaisella on omat syynsä äänestää juuri tietyntyyppistä ehdokasta. Kuitenkin samalla useimmiten toivotaan myös jonkun toisen suosikkiehdokkaan menevän läpi muiden äänestäjien äänillä. Olen itse ainakin kerran äänestänyt maahanmuuttajanaista ihan vain kannatuksen vuoksi (tämä siis paljon ennen kuin Zahra Abdullan läpipääsy viime eduskuntavaaleissa oli enemmän kuin lähellä).

Iso osa äänestäjistä kuitenkin äänestää “listaa”, ei ihmistä. Tästä kertovat kunnallisvaaleissakin ykkösehdokkaiden suuret äänimäärät, oikeastaan riippumatta siitä voiko ko. ehdokas millään tavalla järkevästi hoitaa kunnan päätöksentekoa. Esimerkiksi ministerillä on siihen hyvin rajallinen mahdollisuus. Vihreiden saamat äänet ovat perinteisesti jakautuneet tasaisemmin kuin muilla puolueilla, joten valinnan tekeminen henkilöiden välillä on tärkeää. Perussuomalaisilla taas Soinin saamat äänet riittänevät vetämään pari tuntemattomampaa persua mukaan valtuustotyöhön.

Viime kunnallisvaaleissa pärjäsin edellämainitulle erinomaiselle kanssaehdokkaalle mielestäni aika hyvin - etenkin Otaniemen äänestysalueella, jossa sain 10,4% kaikista annetuista äänistä :). Aika moni varmasti toivoi meidän molempien läpimenoa ja näin kävikin, kanssaehdokas luonnollisesti sai eniten vihreitä ääniä koko Espoossa. Uskon, että molempien äänestäjät olivat melko lailla tyytyväisiä, tosin Vihreiden vaalitulosta Espoossa 2004 ei voida sanoa hyväksi, koska valtuustopaikkojen määrä väheni.

Valtuusto piti 550-vuotisjuhlakokouksensa. Käteen jäi vähän. Espoon keskuksesta ei päätetty mitään, ei kaupungintalon purkamisesta mutta ei korjaamisestakaan.

Sen sijaan voidaan sanoa, että kivaa oli. Pidin ryhmäpuheen, ja anekdoottina kerrottakoon että ministeri Stenbäck oikoluki sen vaatimattoman ruotsinkielisen osuuden löytäen silti korjattavaa. Ken on kiinnostunut kokouksen kulusta löytää koko tapahtumainkulun täältä.

Laadimme Vihreissä pari päivää sitten tiedotteen siitä, miten mielestämme Suurpellon rakentaminen ei ole mennyt ihan nappiin. Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen on edennyt aikataulussa ja sovitussa laatutasossa ja maankäyttösopimusten mukaiset maksut maanomistajilta on saatu. Ainoa ongelma on, että kadut ovat jäämässä autokoululaisten harjoitusalueeksi, sillä asunto- ja toimitilahankkeet eivät ole liikahtamassa eteenpäin. Katujen rakentaminen ennakkoon on fiksua, mutta fuskua on se että samaan aikaan esimerkiksi Saunalahdessa, jossa asukkaita jo on, on odoteltu pitkään katujen viimeistelyä.

YLE laati tiedotteen pohjalta uutisen poimien tiedotteesta faktat mutta ei poiminut mukaan varsinaista kärkeämme - sitä, että Vihreiden mielestä Suurpelto tarvitsee raideyhteyden ja että suunnittelua tulee tuoda järkevämmälle tasolle. Pyörä kuitenkin pyörähti: asuntorakennuttajat ilmoittivat (ja YLE uutisoi), että he aloittaisivat rakentamaan jos Suurpeltoon saisi rakennuslupia ja Espoon sivistystoimi ilmoitti, että Opinmäki-hankkeeseen halutaan asukkaita mukaan (YLE edelleen tiedonkulun aallonharjalla).

Hälyttävää on, jos asuntojen rakentaminen ei pääse alkamaan kaupungin omista toimista johtuen. Ensi sijassa tarve on kuitenkin asunnoille, muu tulee sitten aikanaan jos tulee. Hyvä, jos mielipiteellämme saimme aikaan keskustelua mutta vähän ihmetyttää että varsin tarpeellisesta ja fiksusta hankkeesta ei viestitä ilman että joku ottaa asian puheeksi. Suurpeltoa tarvitaan.

PS. Suurpellossa on VVO:n sivujen mukaan 31.8. katujuhlat, mutta Suurpellon omat sivut ovat edelleen alhaalla.

Espoon keskuksen virastotalot ovat melko lailla rumia ja sietäisivät tulla puretuiksi suunnilleen kaikkien mielestä, joiden kanssa olen asiasta jutellut. Asia tietysti ei ole ihan näin yksiniittinen, mutta nyt kun Espoon keskuksen arkkitehtikilpailun tuloksia riepotellaan ja mietitään, pitäisikö kaupungintalo purkaa vai peruskorjata, olen kääntynyt purkamisen kannalle.

Yleisesti ottaen korjaaminen, rumankin talon korjaaminen, on kannatettavaa. Tässä tapauksessa kuitenkin tulisi ensi sijassa miettiä toiminnallisia seikkoja. Peruskorjaamalla 8000 kerrosneliön kaupungintalon kustannukset ovat lähes samankokoisen uudisrakennuksen luokkaa. Harkitsemalla tilojen käyttö uudelleen voitaisiin kuitenkin selvitä rakentamalla noin 4000 kerrosneliön kaupungintalo paljon halvemmalla. Suuri osa kaupungintalon toiminnoista on jo siirtynyt vuokratiloihin. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Espoossa saa toimitilaa varsin kohtuullisella hinnalla eikä kaikkia tukitoimintoja tarvitse pitää juuri kaupunginjohtajan huoneen vieressä.

Saapa nähdä miten asia esitetään valtuustolle 550-vuotisjuhlakokouksessa 25.8.; vesittyneen kompromissin vai riitaisan enemmistöpäätöksen muodossa :).

Edit 12.8.2008: näemmä ei kumpanakaan. Hyvä niin, ehkä juhlakokouksessa voidaan päättää jotain parempaa, esimerkiksi Vantaa päätti pienentää koulujen ryhmäkokoja.

Asuntojen hinnat määräävät lapsiperheen asuinkunnan

Linkitettyyn uutiseen ja sen takaa löytyvään Valittujen Palojen teettämään tutkimukseen kannattanee vedota syksyn budjettineuvotteluissa. Espoossa on tähän asti kokoomusvetoisesti päätetty veroprosentti ensin ja sen jälkeen mietitty, mitä sillä saadaan - tai nykyisin ennemminkin se, mitä ei saada. Kun nyt kokoomuksen kannattajat ovat tällä linjalla, on jatkossa ehkä itse puoluekin.

Kaupunkisuunnittelu ja kaikkinainen rakentaminen Espoossa on tavalla tai toisella teknisen ja ympäristötoimen asiana. Niin pientä koppia ei olekaan, etteikö ainakin lupa sille pitäisi anoa. Metro, uudet koulut, puistot, tontit, asuminen - sama toimiala useine virastoineen hallitsee kaikkia. Tästä syystä sekä poliitikkoja että viranhaltijoitakin aika ajoin kiinnostaa kehittää toimialan organisointia, sillä muutama pullonkaula särkemällä saadaan sirpaleiden siivoamisen jälkeen aikaan parempaa kaupunkiympäristöä. Hyvä esimerkki tästä on teknisen keskuksen asiakaspalvelun perustaminen.

Tällä haavaa ollaan tilanteessa, jossa sekä toimialan johtaja että suurin osa tärkeimmistä virastopäälliköistä, kaupunkisuunnitteluviraston, teknisen keskuksen ja kiinteistöpalvelukeskuksen, ovat kaikki kuusikymmentä vuotta täyttäneitä miehiä ja näin ollen viimeistään muutaman vuoden sisään heräämme aamuun, jolloin he eivät enää tule työpaikoilleen vaan jäävät ansaitulle eläkkeelle. Eikä heidän tarvitse olla yksin, aikamoinen liuta yksikönpäällikköjä tulee samaan marjapussirinkiin (minun tuntemani eläkeläiset pelaavat tavallisimmin muita pelejä, mutta marjapussi kuulostaa joltisenkin hyvältä tässä yhteydessä).

Elleivät siis vaaleissa poliittiset voimasuhteet muutu täysin, on suurin muutos alalla ensi vaalikaudella odotettavissa näistä henkilövaihdoksista. Virkamiesten roolista politiikassa on esitetty useita eri näkökulmia, mutta kyllä virastopäällikön valta on siksi suuri että henkilövalinnat tulevat olemaan tärkeitä. Pysykää kuulolla.

Viime vaaleissa Espoon valtuustoon valittiin Keskustan listalta sitoutumattomana Anni Penttinen (tuolloin vielä Könönen); omilla aivoillaan ajatteleva ja fiksu valtuutettu, joka työkseen tutkii kehitysmaiden ympäristöongelmia. Syistä, joita en kaikkia tiedä, eikä varmaan kannata liikaa arvailla, Anni erosi kepun ryhmästä syksyllä 2006 ja sen sijaan että olisi liittynyt mihinkään valmiiseen ryhmään, perusti oman ryhmän nimeltä Itsenäinen valtuustoryhmä. Lue loput »

Keskustelutilaisuus lintukosteikon suojelusta Espoon Veden
jätevesipuhdistamon  ruokalassa Hyljeluodontie 5 torstaina 5.6. klo
17-18. Kahvitarjoilu. Keskustelun jälkeen linturetki klo 18.15-19.30,
lähtö Hyljeluodontieltä varrella olevalta luontopolun parkkipaikalta.
Lue loput »

Aiemmin ehdin jo hehkuttaa, että Olari-Matinkylän alueelle saadaan uusi uimahalli vuosikymmenen vaihteessa. Hanke on vahvasti sidottu Leppävaaran uimahallin ja maauimalan rakentamiseen ja tarkoitus siis toteuttaa välittömästi tämän jälkeen. Nyt, kun Leppävaaran aloittaminen viivästyy entisestään tyhmän riidan takia, saadaan odotella vielä jonkun aikaa. Kysymys ei siis ollut siitä, että alun perin olisi päätetty rakennuttaa huono halli vaan ehkä ennemminkin siitä, ettei suunnittelija tai suunnitelma ollut kaikkien mieleen.

Asia tulee teknisen lautakunnan käsittelyyn piakkoin. Olemme velvoitettuja järjestämään uuden kilpailun, mutta totuus on, että neljässä kuukaudessa ei kovin ihmeellistä arkkitehtikilpailua järjestetä. Minusta alkuperäinen ehdotus oli hyvä ja se pysyi myös kustannusraameissa.

Arvoisat leppävaaralaiset ja muut uimahallin käyttäjät: mitä olette asiasta mieltä? Mitkä kriteerit ovat teille tärkeimpiä uimahallissa ja maauimalassa? Hallin ulkonäkö? Miellyttävä kokemus? Hinta? Se, että hanke toteutetaan mahdollisimman pian? Joku muu? Virkamiesten keskinäisen nokittelun sijaan minusta tärkeintä on nyt tietää, mitä asukkaat haluavat hankkeelta, johon varat on jo olemassa mutta toteutus viipyy. Palautetta saa antaa joko kommentoimalla tai mailitse.

[Alla äsken kaupunginvaltuustossa käyttämäni puheenvuoro metron puolesta, pari täydentävää kommenttia on näin hakasulkeissa.] 

Arvoisa puheenjohtaja,

metro ilahdutti matkustajiaan taannoin laittamalla mainospaikoille aforismeja. Metromatka on niin nopea, etten kaikkia ehtinyt lukea, mutta lukemistani suosikkini oli seuraava: “Jarrumies ei koskaan ole päättämässä matkan suunnasta.” Aforismin oli laatinut eräs arvostamani ajattelija, Jouni J. Särkijärvi [hän on myös kokoomuksen valtuutettuna Espossa, esitti nyt metropäätöksen lykkäämistä]. Nyt taidamme tulkita aforismin eri tavoin.

Metroasiassakin kysymys on suunnasta ja visiosta. Anja Pankasalo [kok] puhui äsken hyvin tulevaisuuden ennustamisesta ja ennusteiden laatimisesta. Meistä kukaan ei tiedä, mikä on Espoon talouden tola 30 vuoden päästä. Meistä jokainen tietää, millaisen haluaa Espoon olevan tuolloin. Minä haluan sellaisen Espoon, jossa joukkoliikenne on sekä käyttäjien että ilmaston takia raiteilla, jossa yhdyskuntarakenne on eheä ja auto välttämätön paha eikä välttämätön. Tämä päätös tähtää juuri siihen, ilman että vuosittainen kustannus millään tavalla ylittäisi sitä, mitä pidän joukkoliikenteelle hyväksyttävänä. On itseasiassa melkoinen investointivaje, jos Hiltusen [kvalt Leo Hiltunen, nykyään SDP] esittämä pitää paikkansa eli jos Madridissa on 316 km metroa neljää miljoonaa asukasta kohden ja tällä seudulla parikymmentä kilometriä miljoonaa asukasta kohden.

Samaan aikaan kun muualla seudulla ja muualla Suomessa suorastaan tapellaan raideinvestoinneista, toimii Etelä-Espoon joukkoliikenne sellaisissa epäpaikoissa kuin Tapiolan bussiterminaali Sampokujan alla ja sitä operoidaan polttomoottoritekniikalla. Tämä on se vaihtoehto, jota metron vastustajat tässä tilanteessa, kun siirrytään sanoista tekoihin, ajavat. Sitäpaitsi Tapiolan terminaali on keskeinen bussiliikenteen solmukohta, paljon huonompiakin paikkoja on.