Sen sijaan voidaan sanoa, että kivaa oli. Pidin ryhmäpuheen, ja anekdoottina kerrottakoon että ministeri Stenbäck oikoluki sen vaatimattoman ruotsinkielisen osuuden löytäen silti korjattavaa. Ken on kiinnostunut kokouksen kulusta löytää koko tapahtumainkulun täältä.

YLE laati tiedotteen pohjalta uutisen poimien tiedotteesta faktat mutta ei poiminut mukaan varsinaista kärkeämme - sitä, että Vihreiden mielestä Suurpelto tarvitsee raideyhteyden ja että suunnittelua tulee tuoda järkevämmälle tasolle. Pyörä kuitenkin pyörähti: asuntorakennuttajat ilmoittivat (ja YLE uutisoi), että he aloittaisivat rakentamaan jos Suurpeltoon saisi rakennuslupia ja Espoon sivistystoimi ilmoitti, että Opinmäki-hankkeeseen halutaan asukkaita mukaan (YLE edelleen tiedonkulun aallonharjalla).

Hälyttävää on, jos asuntojen rakentaminen ei pääse alkamaan kaupungin omista toimista johtuen. Ensi sijassa tarve on kuitenkin asunnoille, muu tulee sitten aikanaan jos tulee. Hyvä, jos mielipiteellämme saimme aikaan keskustelua mutta vähän ihmetyttää että varsin tarpeellisesta ja fiksusta hankkeesta ei viestitä ilman että joku ottaa asian puheeksi. Suurpeltoa tarvitaan.

PS. Suurpellossa on VVO:n sivujen mukaan 31.8. katujuhlat, mutta Suurpellon omat sivut ovat edelleen alhaalla.

Yleisesti ottaen korjaaminen, rumankin talon korjaaminen, on kannatettavaa. Tässä tapauksessa kuitenkin tulisi ensi sijassa miettiä toiminnallisia seikkoja. Peruskorjaamalla 8000 kerrosneliön kaupungintalon kustannukset ovat lähes samankokoisen uudisrakennuksen luokkaa. Harkitsemalla tilojen käyttö uudelleen voitaisiin kuitenkin selvitä rakentamalla noin 4000 kerrosneliön kaupungintalo paljon halvemmalla. Suuri osa kaupungintalon toiminnoista on jo siirtynyt vuokratiloihin. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Espoossa saa toimitilaa varsin kohtuullisella hinnalla eikä kaikkia tukitoimintoja tarvitse pitää juuri kaupunginjohtajan huoneen vieressä.

Saapa nähdä miten asia esitetään valtuustolle 550-vuotisjuhlakokouksessa 25.8.; vesittyneen kompromissin vai riitaisan enemmistöpäätöksen muodossa .

Edit 12.8.2008: näemmä ei kumpanakaan. Hyvä niin, ehkä juhlakokouksessa voidaan päättää jotain parempaa, esimerkiksi Vantaa päätti pienentää koulujen ryhmäkokoja.

Linkitettyyn uutiseen ja sen takaa löytyvään Valittujen Palojen teettämään tutkimukseen kannattanee vedota syksyn budjettineuvotteluissa. Espoossa on tähän asti kokoomusvetoisesti päätetty veroprosentti ensin ja sen jälkeen mietitty, mitä sillä saadaan - tai nykyisin ennemminkin se, mitä ei saada. Kun nyt kokoomuksen kannattajat ovat tällä linjalla, on jatkossa ehkä itse puoluekin.

Tällä haavaa ollaan tilanteessa, jossa sekä toimialan johtaja että suurin osa tärkeimmistä virastopäälliköistä, kaupunkisuunnitteluviraston, teknisen keskuksen ja kiinteistöpalvelukeskuksen, ovat kaikki kuusikymmentä vuotta täyttäneitä miehiä ja näin ollen viimeistään muutaman vuoden sisään heräämme aamuun, jolloin he eivät enää tule työpaikoilleen vaan jäävät ansaitulle eläkkeelle. Eikä heidän tarvitse olla yksin, aikamoinen liuta yksikönpäällikköjä tulee samaan marjapussirinkiin (minun tuntemani eläkeläiset pelaavat tavallisimmin muita pelejä, mutta marjapussi kuulostaa joltisenkin hyvältä tässä yhteydessä).

Elleivät siis vaaleissa poliittiset voimasuhteet muutu täysin, on suurin muutos alalla ensi vaalikaudella odotettavissa näistä henkilövaihdoksista. Virkamiesten roolista politiikassa on esitetty useita eri näkökulmia, mutta kyllä virastopäällikön valta on siksi suuri että henkilövalinnat tulevat olemaan tärkeitä. Pysykää kuulolla.

Espoossa valtuustoryhmien puheenjohtajat muodostavat neuvottelutoimikunnan, jolla ei ole muodollista päätösvaltaa, mutta joka on erittäin hyvä keskusteleva toimielin ja vahvistaa vaaleilla valittujen poliitikkojen asemaa. Sen sijaan, että Anni olisi automaattisesti otettu mukaan ryhmänsä puheenjohtajana neuvottelutoimikuntaan, jonka kokoa ei ole mitenkään rajattu, jätettiin hänet ulkopuolelle. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että toimikunnassa on edustus Vasemmistoliitosta (kolme valtuutettua), Keskustasta (kolme valtuutettua) ja Kristillisdemokraateista (yksi valtuutettu). Anni joutui hakemaan päätöksen osallistumisoikeudestaan Helsingin hallinto-oikeudesta ja on tästä keväästä lukien saanut osallistua kokouksiin. Voi olla hyväkin, että päätös tämän epävirallisen elimen toiminnasta haettiin Espoon ulkopuolelta, mutta mielestäni se oli silti jokseenkin nöyryyttävää.

Vaan mitä teki Espoon kaupunginhallitus päätöksen saatuaan? Valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, perusteena mm. se, että näin “voisi neuvottelutoimikunnan kokoonpano kasvaa kesken kauden tapahtuvien ryhmien muodostamisten johdosta periaatteessa jopa 67 -jäseniseksi, jolloin neuvottelutoimikunnan tehtävä menettää tarkoituksensa“. Käsittämätöntä!

Ryhmästä toiseen vaihtoja tapahtuu normaalisti kauden aikana 0-2 kappaletta ja politiikka muutenkin perustuu ryhmiin, jotka koostuvat tietyistä asioista samoin ajattelevista ihmisistä. Ryhmästä eroaminen tai peräti oman perustaminen kertoo sovittamattomista ristiriidoista ajattelussa tai siitä, että alun perin ryhmän toiminnasta sen potentiaaliselle jäsenelle annettu tieto ei ole vastannut todellisuutta. Tuskinpa neuvottelutoimikunnan kokoonpano äärimmäisissäkään tapauksissa siis juuri kasvaisi neljän vuoden aikana ja sen toiminta onnistuisi aivan yhtä hyvin. Sen sijaan toimikunnan sulkeminen kielii siitä, että avointa politiikkaa ei edes haluta tehdä kaikkien valtuutettujen tai valtuustoryhmien kesken. Nyt hyvään toimintatapaan on lyöty salailun leima.

Vahvasti polarisoiden voisi sanoa, että politiikassa on ihmisiä, joilla on vahva oikeudentaju ja sitten ihmisiä, joiden mielestä asioiden yleinen sujuminen on tärkeämpää, vaikka jonkun oikeuksia sitten poljettaisiinkin. Surullista.

*Ohjelma*

17.00 Tilaisuuden avaus, ympäristölautakunnan puheenjohtaja Juhani Kytö

17.05 Puhdistamon vaikutus Suomenojan lintukosteikkoon
-  Petteri Jokinen, käyttöpäällikkö Espoon Vesi

17.20 Miksi Suomenojan lintukosteikko on suojeltava?
- Mari Pihlajaniemi, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry

17.35 Kommenttipuheenvuoro
- Kalevi Hiironniemi, erityissuunnittelija, Espoon ympäristökeskus

17.40 Suomenojalle korkeatasoinen asuntoalue?
- Maisa Siirala, palveluliikelaitosten lautakunnan jäsen, Espoonlahden
Vihreät

17.45 Keskustelu ja yhteenveto

18.15-19.30 Linturetki, lähtö luontopolun parkkipaikalta Hyljeluodontieltä
- Oppaana Aleksi Lehikoinen, Tringa

Järjestää Espoonlahden Vihreät ja vihreä valtuustoryhmä

Asia tulee teknisen lautakunnan käsittelyyn piakkoin. Olemme velvoitettuja järjestämään uuden kilpailun, mutta totuus on, että neljässä kuukaudessa ei kovin ihmeellistä arkkitehtikilpailua järjestetä. Minusta alkuperäinen ehdotus oli hyvä ja se pysyi myös kustannusraameissa.

Arvoisat leppävaaralaiset ja muut uimahallin käyttäjät: mitä olette asiasta mieltä? Mitkä kriteerit ovat teille tärkeimpiä uimahallissa ja maauimalassa? Hallin ulkonäkö? Miellyttävä kokemus? Hinta? Se, että hanke toteutetaan mahdollisimman pian? Joku muu? Virkamiesten keskinäisen nokittelun sijaan minusta tärkeintä on nyt tietää, mitä asukkaat haluavat hankkeelta, johon varat on jo olemassa mutta toteutus viipyy. Palautetta saa antaa joko kommentoimalla tai mailitse.

Arvoisa puheenjohtaja,

metro ilahdutti matkustajiaan taannoin laittamalla mainospaikoille aforismeja. Metromatka on niin nopea, etten kaikkia ehtinyt lukea, mutta lukemistani suosikkini oli seuraava: “Jarrumies ei koskaan ole päättämässä matkan suunnasta.” Aforismin oli laatinut eräs arvostamani ajattelija, Jouni J. Särkijärvi [hän on myös kokoomuksen valtuutettuna Espossa, esitti nyt metropäätöksen lykkäämistä]. Nyt taidamme tulkita aforismin eri tavoin.

Metroasiassakin kysymys on suunnasta ja visiosta. Anja Pankasalo [kok] puhui äsken hyvin tulevaisuuden ennustamisesta ja ennusteiden laatimisesta. Meistä kukaan ei tiedä, mikä on Espoon talouden tola 30 vuoden päästä. Meistä jokainen tietää, millaisen haluaa Espoon olevan tuolloin. Minä haluan sellaisen Espoon, jossa joukkoliikenne on sekä käyttäjien että ilmaston takia raiteilla, jossa yhdyskuntarakenne on eheä ja auto välttämätön paha eikä välttämätön. Tämä päätös tähtää juuri siihen, ilman että vuosittainen kustannus millään tavalla ylittäisi sitä, mitä pidän joukkoliikenteelle hyväksyttävänä. On itseasiassa melkoinen investointivaje, jos Hiltusen [kvalt Leo Hiltunen, nykyään SDP] esittämä pitää paikkansa eli jos Madridissa on 316 km metroa neljää miljoonaa asukasta kohden ja tällä seudulla parikymmentä kilometriä miljoonaa asukasta kohden.

Samaan aikaan kun muualla seudulla ja muualla Suomessa suorastaan tapellaan raideinvestoinneista, toimii Etelä-Espoon joukkoliikenne sellaisissa epäpaikoissa kuin Tapiolan bussiterminaali Sampokujan alla ja sitä operoidaan polttomoottoritekniikalla. Tämä on se vaihtoehto, jota metron vastustajat tässä tilanteessa, kun siirrytään sanoista tekoihin, ajavat. Sitäpaitsi Tapiolan terminaali on keskeinen bussiliikenteen solmukohta, paljon huonompiakin paikkoja on.

No, lohduttaudun uivassa Korpilammessa kokolattiamatosta ja suuta kuivaavasta ilmastoinnista nauttiessani sillä, että lentäminen olisi todennäköisesti vielä hölmömpää ilmaston kannalta.