Tai miten se nyt meni. Sinnepäin. Joka tapauksessa tuntuu yhtä paljon vuodelta 1985 kuin tuon mainoksen esittämisen aikoihin - Espoon kaupunginvaltuusto kokoontuu nimittäin tänään seminaariin ruotsinlaivalle. Seminaari ja keskustelu on tarpeen, vallankin kun asialistalla on se, tuleeko valtuustosopimuksen mukaan piakkoin tehtävästä organisaatiouudistuksesta liivit vai tuluskukkaro. Samoin vierailukohteet Tukholmassa ovat ajankohtaisia; jätevedenpuhdistamo ja jätteenpolttolaitos. Silti, jotenkin Viking Mikälie-Nella ei minulle edusta seminaaripaikkojen huippua. Valtuuston puheenjohtajisto olisi hyvin voinut päättää seminaarin pidettäväksi jossain espoolaisessa paikassa, vaikka tax-free -tuliaiset sitten olisivatkin jääneet ostamatta.

No, lohduttaudun uivassa Korpilammessa kokolattiamatosta ja suuta kuivaavasta ilmastoinnista nauttiessani sillä, että lentäminen olisi todennäköisesti vielä hölmömpää ilmaston kannalta.

Matinkylä-Olarin suuralue on ainoa alue Espoossa ilman kunnollista uimahallia. Halli on tarkoitus kuitenkin rakentaa pian, vuosikymmenen vaihteessa. Jotta halli palvelisi asukkaita mahdollisimman hyvin, on sen sijainnista mahdollisuus antaa ehdotuksia osoitteessa http://www.espoo.fi/avoinespoo 20.4. asti.

Istuin eilen Jokerien vaihtoaitiota seuraavalla rivillä Bluesin voittaessa Jokerit. Näemmä kahdeksan vuoden espoolaisuuteni alkaa vaikuttaa, ainakin pystyin hyvin tosissani jännittämään Bluesin puolesta. Hienoa että kausi jatkuu finaaleihin asti, ehkä kohta jääkiekkoinnostus vie tilanteeseen jossa yleisössä on enemmän fanipaitoja kuin pikkutakkeja (hallista bongattu tänään nimitettävä ulkoministeri ei ollut pukeutunut kumpaankaan vaan valitsi turvallisen keskitien).

Samalla, kun jäähallien tarvetta ja ympärivuotista käyttöä pidetään selviönä, käy keskustelu Leppävaaran urheilupuiston hiihtoputken osalta kuumana. Maanantaisessa valtuustossa tullaan päättämään putken vaatimasta asemakaavasta eli käytännössä sallimaan tai kieltämään se. Olen itse vähän kahden vaiheilla: en tiedä varmasti, kuinka tarpeellinen putki ylipäänsä tulee olemaan ja onko se ympäristön tai päästöjen kannalta millään tapaa perusteltu. Onko jäähallikaan, jos asiaa tältä kannalta ajattelee? Toisaalta yrittäjä lienee vakuuttunut siitä, että putkelle on kysyntää ja liiketoiminnallisin perustein toimivana se joutuu myös maksamaan energiakustannuksensa itse.

(Lisäys 9.4.) Äänestin hiihtoputkikaavan puolesta, kuten suurin osa valtuustoryhmästämme muutenkin. Energiankulutus on rakennuslupa-asia ja siinä varmasti tullaan vaatimaan paljon. Demareiden, jotka etukäteen julkisesti ilmoittivat vastustavansa kaavaa ryhmäpäätöksellä, äänet muuten hajosivat aivan täysin.

Espoon neuvoloissa panostetaan miehiin, tietävät kaupungin sivut kertoa. Aihetta on, vaikka panostus tällä kertaa tarkoittaakin ainoastaan 10-15 isän kutsumista terveystarkastukseen. Ehkä hanke kuitenkin saa myös henkilökunnan miettimään asiaa laajemmin. Omat kokemukseni eivät ole kovin mittavat vaan käsittävät yhden lapsen kanssa käydyt neuvolakeikat, mutta jo niidenkin pohjalta korjattavaa on ja Nousiaisen Jussi on havainnut saman aikanaan.

Jos isä menee lapsen kanssa neuvolaan kahdestaan, homma yleensä toimii ihan hyvin. Jos isä ja äiti menevät, keskustelu käydään äidin kanssa. Älyttömin kokemukseni on hammashoitolasta, jossa olin ikäänkuin kakkospotilaana - keskustelu lapsen suuhygieniasta käytiin äidin kanssa, ja minulta hoitaja kysyi, olinko muistanut pestä hampaani.

Selvää on, että korjaamista on monien isienkin toiminnassa ja asenteissa eikä varmasti monessakaan perheessä ole sellaista tilannetta, että molemmat vanhemmat pääsisivät neuvolaan vaan se kotona oleva, useimmiten äiti, sinne neuvolaan menee. Tässä voisi kuitenkin olla sukupuolivaikutusten arvioinnille aika hyvä tapaustutkimuskohde…

Olin tänään tilaisuudessa kuulla Matti Vanhasen ajatuksia Suomesta 2020. Pääministeri puhui lähinnä huoltosuhteen muutoksista ja maahanmuutosta sekä näihin liittyvistä alueellisista muutoksista. Ohitetaan tässä nyt sellainen seikka, että Suomessa on vuonna 2020 alueita, joissa yli sadalle prosentille nuorista on korkeakoulupaikka (!) ja keskitytään koko työväestöä koskevaan kysymykseen.

Huoltosuhteen muutoksen radikaalivaihe, käyrän 45° matka ylöspäin, alkaa valtioneuvoston kanslian ennusteen mukaan nimittäin ensi vuonna. Nyt pääministerin esikunta oli tuottanut myös tietoa alueellisista eroista. Ne olivat hälyttäviä. Uudellamaalla ja Pirkanmaalla huoltosuhde huononee merkittävästi, mutta muualla Suomessa muutoksen kertomisen asteikolle käy kuten Spinal Tapissa: “these go to eleven”. Graafin pylväät olivat kuin radiomasto kännykän antennin vierellä.

Saapa nähdä minkä verran sitä joutuu oman työuransa aikana subventoimaan autioituvan Suomen toimintaa.

Kun on tullut aiemmin soimattua Espoon toimintaa niin kerrotaan julkisesti positiivisetkin uutiset - aihetta nimittäin on. Olen ilmoittautunut Työväenopiston kurssille sekä myös olin varasijalla eräälle toiselle saman alan kurssille. Opistolta tuli äsken puhelu; pääsisin varasijakurssille. Harmittelin vähän asiaa, kun kevät on jo edennyt ja olen ollut sillä toisella kurssilla, mutta oma-aloitteisesti asiakaspalvelija tarjosi että vaihdetaan nämä päittäin - jo maksettu maksu osoitetaan uudelle kurssille ja osallistuminen siirretään siinä samalla. Ehkei siis ensimmäinen ratkaisu asiakaspalvelun haasteisiin ole ottaa konsulttia hätiin.

Asia on sikäli ajankohtainen, että teknisen toimialan asiakaspalvelua ollaan keskittämässä omaan yksikköönsä. Teknisessä lautakunnassa olemme myös olleet tähän enemmän kuin valmiita, koska olemme aika ajoin puuttuneet kuntalaispalalutteen käsittelyyn ja ennen kaikkea siihen kuluvaan aikaan.

Tiedote 17.1.2008
Julkaisuvapaa heti

Espoon Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajat Hertell ja Kuronen:
Jahkailun sijasta metroa rakentamaan

Länsimetron  hyödyt niin Espoolle kuin koko Helsingin seudulle ovat niin merkittävät, että hanke kannattaa kustannusarvion noususta huolimatta toteuttaa pikaisesti.

”Länsimetro on koko Helsingin seudun yhteinen hanke, joka parantaa joukkoliikennettä ja helpottaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Maamme hallitus on vahvasti sitoutunut sen toteuttamiseen, muistuttaa Espoon vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirpa Hertell.

Suunnittelussa on nyt keskityttävä metroliikenteen ripeään käynnistämiseen kustannustehokkaasti, sillä Espoolla ei ole Koivusaaren rakentamisen tapaista mahdollisuutta rahoittaa investointi kuten Helsingillä. Odottelu tulee kalliiksi ja kustannukset nousevat entisestään.

”Yli kolmetoista kilometriä uutta metroyhteyttä tunnelissa maksaa uuden arvion mukaan yhteensä 800 miljoonaa euroa, jota jakamassa ovat valtio, Helsinki ja Espoo. Kehä I:n parannustyöt lyhyellä pätkällä maksavat 135 miljoonaa euroa ja Espoo päättikin kustannusten nousua hillitäkseen toteuttaa sen ensi vaiheessa omalla rahalla. Metron kohdalla tällaisesta ei ole ollut puhetta, vaikka joukkoliikenteeseen investoiminen on edelleen edullisempi vaihtoehto”, toteaa varapuheenjohtaja Matti Kuronen.

Tehokas joukkoliikenneratkaisu on välttämätön, koska se ohjaa Espoota järkevään maankäyttöön. Se hyödyttää työpaikkarakentamista, lisää joukkoliikenteen käyttäjiä ja hyödyttää myös omassa autossa Länsiväylän ruuhkissa jonottavia.

Raideliikenne on tärkeä liikenneinvestointi koko pääkaupunkiseudulle. Ensisijaista on saada suunnittelu ja rakentaminen aloitettua nopeasti.”Kaikki jahkailu on pois tulevaisuuden joukkoliikenneinvestoinneista, kuten raidejokerista ja kaupunkiradan jatkamisesta”, tiivistävät vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajat.

Kilpailukyky ja tuottavuus eivät ole ensimmäisiä asioita kaupungin toimintaa arvioitaessa eikä kaupungin pidä toimia kuin liikeyritys. Kaupunki on toimija, jonka tulee huolehtia kokonaistaloudellisuudesta ja jonka on perusteltua kantaa vastuuta julkishyödykkeistä.

Käytäntö on usein kuitenkin jotain edellisten väliltä. Tarvitsin työtäni varten tiettyä tilastotietoa, jota kaupunki kokoaa. Sain asianomaisesta virastosta hyvin ystävällistä palvelua, mutta tietoa ei voitu lähettää mailitse sillä se on maksullista. Näin ollen menin seuraavana arkipäivänä virastoon, josta sain tiedon paperilla, mutta jossa minua ei osattu rahastaa. Tiedon kanssa menin sitten yhteispalvelupisteeseen, jossa minua piti rahastaa, mutta jossa tätä ei myöskään osattu tehdä eikä asia selvinnyt vaikka yhteispalvelupisteen virkailija (hyvin ystävällinen) soitti monta puhelua. Sain kuitenkin sitten mainitusta virastosta tiedot sähköisessä muodossa seuraavana arkipäivänä ja samoin (hyvin ystävällisen) puhelun, jossa minulle luvattiin lähettää lasku.

Minulta kului työaikaa matkustamiseen tunti-puolitoista ja haluamani tiedon sain siis kahden arkipäivän päästä sen pyytämisestä. Espoolaisten työaikaakin on kulunut aika lailla. Lisäksi sitä tulee kulumaan sekä Espoon että minun työpaikkani laskunkäsittelyssä. Laskun loppusumma on viisitoista euroa. Mitä olisikaan säästetty, jos olisin saanut tiedon suoraan sähköpostilla sitä pyydettyäni?

Prologi: Pinja lupasi linkittää blogini omaansa, jos päivitän tiheämmin.

Varsinainen asia: huomenna päätetään valtuustossa Espoon ensi vuoden budjetista. Menoista toki on jo sovittu budjettikehyspäätöksessä sekä tietysti valtuustoryhmien kesken neuvottelemalla. Vihreiden budjettsaavutuksista erityisesti on nostettava esiin se, että ensi vuonna Espoossa syödään parempaa kouluruokaa. Jokaiseen kouluun tulee nimittäin lähi- ja luomuruokaviikko, jolloin raaka-aineisiin voidaan käyttää enemmän kuin ne muutama sentti oppilasta kohden. Sekä lapset että vanhemmat siis tulevat huomaamaan, mistä monena vuonna on leikattu kun edes muutamana päivänä ruokaan panostetaan vähän enemmän.

Hyvää ruokahalua!

Epilogi, seuraavana päivänä: Ei se sitten ollutkaan ihan niin helppoa. Itse asia toki meni läpi, mutta kun erehdyin puheenvuorossani kommentoimaan, että tämä etuisuus ei mene koiranomistajaeläkeläisille (keskustelun isoimmat yksittäiset asiat olivat koiraveron poisto ja erilaiset eläkeläisalennukset) niin eräs valtuutettu nosti siitä sitten äläkän… Pahoittelut hänelle, mutta kyllä minä ennemmin kumarran espoolaiskoulujen suuntaan enkä leikkaa tuntikehyksestä ja sijoita rahoja kaikkien eläkeläisten - varallisuudesta riippumatta - kuntosalikortteihin.

Parasta sitten viipaloidun leivän keksimisen: lukkopolkimet pyörään. Alumiininen silta, joka luo liiton ihmisen ja koneen välille tyydyttäen näin insinöörin kyltymätöntä mieltä.

Viime päivinä työmatkat Olarista Käpylään ovat siis taittuneet hieman normaalia nopeammin. Täyttä hyötyä uutuudesta en ole vielä saanut irti, uusien lihaksien käyttäminen pyöräilyyn on vielä opetteluvaiheessa. Jo näillä nopeuksilla voin silti sanoa, että aion entistä painokkaammin ottaa teknisessä lautakunnassa kantaa kevyen liikenteen väylien laatutasoon.