Jätevedenpuhdistamosta, vielä kerran
Alan saada jo hieman kyseenalaistakin julkisuutta jätevedenpuhdistamokannastani. Ehkä tästä tulisi siis pitää enemmän meteliä. Vesihuoltotekniikan diplomi-insinöörinä en oikein voi muuta kuin kannattaa parasta mahdollista puhdistustulosta ja äänestää sen puolesta, vaikka sitten erimielisenä muun ryhmän kanssa.
Espoolaisten likaaman veden puhdistaminen hoituu Suomenojaa edullisemmin, vähemmin kemikaalein ja edullisemmin kalliopuhdistamossa. Nyt esittelijänä toimiva Olavi Louko on lähtenyt hakemaan kompromissia esittämällä parhaaksi arvioidun paikan, Sammalvuoren, sijaan Blominmäkeä. Minusta on turhauttavaa, että osa poliitikoista on tehnyt asiasta satojen miljoonien hintaisia vaalilupauksia faktoja tuntematta – sitä satoa tässä nyt korjataan.
Espoossa kuitenkin on osallistuvan kaupunkisuunnittelun osaamista. Parhaan ja toiseksi parhaan vaihtoehdon välillä on niin monta miljoonaa euroa, että ajatuksellisesti jo osalla siitä saisi kompensoitua asukkaiden kokemaa haittaa melko lailla. Keskustelu sammalvuorelaisten kanssa tulisi käydä vielä tästäkin näkökulmasta ennemmin kuin antaa rahat suoraan tunnelin rakentamiseen ja lisääntyneeseen energiankulutukseen. Rakennusaikaiset haitat eivät ole suinkaan olemattomia, mutta niiden minimointiin ja asumisviihtyisyyden maksimointiin puhdistamohankkeessa kannattaa satsata ennemmin kuin rakentaa kalliilla huonoon sijaintiin.
May 12th, 2009 at 13:40
Olen Matti kanssasi samaa mieltä. Olen yrittänyt vaikuttaa omassa demari-ryhmässämme, mutta huonolla menestyksellä.
May 12th, 2009 at 22:02
Tiesin että demareissa on fiksua väkeä, hienoa Antti!
May 15th, 2009 at 14:34
Olen kollega “järkivihreän” Matin kanssa aivan samaa mieltä puhdistamoasiassa. Sen sijaan vihreiden valtuustoryhmän enemmistön asenne on ekologiselta ja energiataloudelliselta kannalta käsittämätön.
Keskellä merellistä Espoota, aivan tulevan metroradan varressa on vapautumassa puhdistamo- ja varikkokäytöstä erinomaisesti asumiskäyttöön soveltuva alue, joka olisi kaavoitettavissa asuinalueeksi ilman naapurustolle aiheutuvia ongelmia. Mitä vihreät haluavat tällaiselle paikalle – uuden jätevedenpuhdistamon!
Espoolla on pula tonttimaasta, erityisesti kaupungin omistamasta, josta kaupunki saisi erityisesti vallitsevassa taloustilanteessa kovasti tervetullutta myyntituloa. Saatavan tontinmyyntitulon määrä riippuu toki kaavaratkaisusta ja suhdannetilanteesta, mutta tulo olisi joka tapauksessa huomattava 100-200 miljoonan euron haarukassa.
Kaupunkirakenteen tiivistäminen on tehokkain keino säästää ympäristöä ja energiaa. Tämä lienee todettu vihreidenkin ohjelmissa. Nyt tähän olisi erinomainen tilaisuus keskellä Espoota joukkoliikenteen varressa paikassa johon voisi sijoittua 15-20000 asukasta.
Jos asumista ei sijoiteta Suomenojalle on vastaava määrä sijoitettava hajalleen ympäri Espoota Histaan, Espoonkartanoon ym. uusille alueille. Nämä tukeutuvat suurelta osin henkilöautoliikenteeseen ja niiden infran rakentamiseen on sijoitettava vähintäänkin kymmeniä-satoja miljoonia. Tämä siis Suomenojan tontinyyntitulojen menettämisen lisäksi.
August 5th, 2009 at 19:54
“Suomenojalta vapautuvan maan arvo on parhaimmillaan 250 milj.eur”
Herää pahvi! Mikäköhän sen maan arvo on kaikkien puhdistustöiden jälkeen (jotka muuten espoolaiset veronmaksajat maksaa). Taitaa käydä Arabianrannat & vähän kuin espoon Sähkön myynnin…
Harkintaa juttuihisi, oletko muka joku vihreä…
Terveisin
Bettina Rummukainen
P.S. kun kerran olet niin vihreä ja ympäristöasioista selvillä, kerro minulle mitä tarkoittaa esimerkiksi Espoonlahden vesistöön suoraan tehtävä ns. ylivuoto putki (mahdollisia vedenpuhdistamon häiriätekijöitä varten)? Käsitykseni mukaan veden vaihtuvuus / virtaus ei todellakaan ole sitä luokkaa että luonto tällä alueella sitä kestäisi. Mitäköhän tapahtuu niille suojelluille uposkuoriaille, vai mitä lienivät, jotka asustavat Espoonlahden / Saunalahden pohjukassa. Sinäpä se vihreä oletkin…
August 6th, 2009 at 8:47
Hyvä Bettina Rummukainen,
en voi kuin kehottaa tutustumaan suunnitelmiin ja esimerkiksi kaupunginhallituksen esittelyaineistoon; en minä ole keksinyt tuota 250 miljoonaa euroa, joka siis on nettosumma eli puhdistuksen jälkeinen maan arvo. Sama pätee muihinkin suunnitelmiin.
Sen verran kuitenkin korjaan, että puhdistamon ja siihen liittyvät työt maksaa Pääkaupunkiseudun vesi, johon Espoon Vesi tammikuussa liittyy. Eivät siis veronmaksajat vaan välillisesti kaikki vedenkäyttäjät.