Viime syksynä Espoon valtuusto budjettikäsittelyssään päätti perustaa kaupunkiin palvelutuotantojohtajan viran, tehtäväkenttänään kehittää kaupungin itse tuottamia palveluja kuten ruokapalvelua ja kiinteistöpalvelua. Virka laitettiin julkiseen hakuun helmikuussa ja hakemuksia tuli kymmenittäin. Osa johtajan alle tulevista palveluista on liikelaitostettu kaupungin sisällä.

Toukokuussa kaupunginjohtaja kuitenkin esitti että virkaa ei täytettäisi ja demarit kannattivat äänekkäästi. Tämänpäiväistä uutisointia seurattuani olen melko lailla ihmeissäni: jos tämä toimiala kerran on noin kannattavaa ja kaupunki ei kehitä itse tuottamiaan palveluita, on parin vuoden päästä edessä omien palveluiden totaalinen lakkauttaminen ja ostopalveluihin siirtyminen.

Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että ainakin osa kiinteistöpalvelusta on sellaista, joka ehdottomasti kannattaa tehdä kaupungin omana työnä. Olen myös tottunut ajattelemaan, että työväenpuolue haluaisi tehdä kaupungin omana työnä huomattavasti suuremman osan ja säilyttää tai lisätä kaupungin työpaikkoja.

Siksi olen aika ymmälläni: onko demarien linja muuttunut radikaalisti, vai enkö vain näe jotain itsestäänselvää sudenkuoppaa nähdessäni palvelutuotantojohtajassa mahdollisuuden kehittää omaa toimintaa, saada aikaan säästöjä ja pystyä vastaamaan markkinoiden asettamaan tuottavuuskehitykseen?

En ole osuuskauppapolitiikassa mukana, joten voinen vapaasti hehkuttaa Olarin parantuneita palveluita: Kuitinmäen S-marketin tiloihin tuli pesula! Vaikka paidat pesen ja silitän itse, on pukujen ja muiden vaikeasti pestävien vaatteiden kuljettelu ympäriinsä aina yhtä turhauttavaa ja siitä pääseminen loistojuttu. Nyt Espoo tuntuu taas vähän enemmän kaupungilta.

Alan saada jo hieman kyseenalaistakin julkisuutta jätevedenpuhdistamokannastani. Ehkä tästä tulisi siis pitää enemmän meteliä. Vesihuoltotekniikan diplomi-insinöörinä en oikein voi muuta kuin kannattaa parasta mahdollista puhdistustulosta ja äänestää sen puolesta, vaikka sitten erimielisenä muun ryhmän kanssa.

Espoolaisten likaaman veden puhdistaminen hoituu Suomenojaa edullisemmin, vähemmin kemikaalein ja edullisemmin kalliopuhdistamossa. Nyt esittelijänä toimiva Olavi Louko on lähtenyt hakemaan kompromissia esittämällä parhaaksi arvioidun paikan, Sammalvuoren, sijaan Blominmäkeä. Minusta on turhauttavaa, että osa poliitikoista on tehnyt asiasta satojen miljoonien hintaisia vaalilupauksia faktoja tuntematta – sitä satoa tässä nyt korjataan.

Espoossa kuitenkin on osallistuvan kaupunkisuunnittelun osaamista. Parhaan ja toiseksi parhaan vaihtoehdon välillä on niin monta miljoonaa euroa, että ajatuksellisesti jo osalla siitä saisi kompensoitua asukkaiden kokemaa haittaa melko lailla. Keskustelu sammalvuorelaisten kanssa tulisi käydä vielä tästäkin näkökulmasta ennemmin kuin antaa rahat suoraan tunnelin rakentamiseen ja lisääntyneeseen energiankulutukseen. Rakennusaikaiset haitat eivät ole suinkaan olemattomia, mutta niiden minimointiin ja asumisviihtyisyyden maksimointiin puhdistamohankkeessa kannattaa satsata ennemmin kuin rakentaa kalliilla huonoon sijaintiin.