Luin viikonloppuna Boxberg & Heikan tuoreen pamfletin Lumedemokratia. Mielenkiintoinen teos, suosittelen muillekin, vaikka kustannustoimittajalle olisi vielä piisannutkin työsarkaa ja moni päätelmä kirjassa johdetaan aika ohuen induktion kautta. Lumedemokratia varoittelee konsensuspolitiikan vaaroista ja nostaa esiin ihmisiä, jotka ovat Espoossakin vallan kahvassa. Itse asiassa välillä tuntuu siltä, että konsensuspuolueeseen kuuluvat lähes kaikki, jotka ovat olleet mukana kuntapolitiikassa yli viisi vuotta. Itsekin kannatan useimmissa päätöksissä yhteisen kannan muodostamista äärimmäisen täpärän äänestystuloksen sijaan, mutta rajansa silläkin.

Siksipä juuri oli herättävää saada eilen illalla viesti säästöneuvotteluista: demarit eivät lähteneet mukaan sopimukseen säästöistä. Kaksi suurta löysivät yhteisen sävelen, kolmospuolue jäi ulkopuolelle. Ehkä tämä osaltaan tuo erimielisyyksien ratkoimisen takaisin politiikkaan yhteisen hyssyttelyn sijaan. 

Kytkös Lumedemokratiaankin löytyy: kirjoittajat esittävät, että 1990-luvun lamassa oikea lääke olisi ollut lisävelanotto säästämisen sijaan. Pikavippiä demaritkin joutuvat tarjoamaan lääkkeeksi, sillä jo nyt Espoo ottaa syömävelkaa ja kolmen vuoden päästä Espoon velan määrä on nelin-viisinkertaistunut, vaikka nyt sovitut säästöt toteutetaankin.

Ennen viime kaupunginvaltuuston kokousta oli Espoonkruunun asukkaiden mielenosoitus. Järjestäjä oli kuulemma ilmoittanut HS:lle, että paikalle tulee tuhat ihmistä. Tuli noin kolmekymmentä, enkä minä ainakaan saanut mielenosoittajien materiaalia, koska ovella seisovilla kaadereilla tuntui olevan keskusteltavaa keskenään. Eilen ennen kaupunginhallituksen kokousta piti olla lukiolaisten mielenilmaus säästöohjelmaa vastaan, mutta ilmeisesti isänmaan toivot olivat väärässä paikassa.

Suorastaan harmillista tällainen. Vaikka itse en ole tainnut osoittaa mieltä kuin kotitaloustöitä vastaan ja paremman opintotuen puolesta, soisin mielelläni että tällainen kansalaisaktiivisuus olisi voimissaan myös kunnissa. Perusteltu vaatimus ja sen tueksi laadittu jäsennelty viesti olisivat erinomainen tuki päätöksenteolle.  Meillä valtuutetuilla on ikävän usein vapaus johtaa kansaa ilman hälyääniä. Espoolaisten sanotaan usein olevan aktiivisia kansalaisia ja näin toki onkin, mutta kyllä vaatimus näyttää pontevammalta jos sen tukena on banderolleja ja banjoja kuin satunnainen mailivuodatus. Tavallaan toivoisin, että tulevat säästöt saisivat espoolaiset sekä miettimään, missä voisivat säästää yhteistä rahaa että olemaan muutenkin aktiivisia kansalaisia.