Pari päivää ehti mennä vaaleista, mutta en ole unohtanut. Kiitos kaikki te 450 äänestäjää ja muuta tukijaa! Erityisen hienolta tuntuu, että Vihreät ovat Espoossa ja Helsingissä selvästi toiseksi suurin puolue ja näin entistä tiukemmin vallankahvassa.

Suomisen Esa on jo tehnyt postauksessaan ‘Ruumiinavaus’ niin hyvän analyysin vaaleista valtakunnassa, että eipä lisäillä siihen sen kummempia. Espoossa on jännittävä nähdä, miten perussuomalaiset, joista ainoastaan Soinilla on valtuustokokemusta (Kurt Bymanhan oli listalla sitoutumattomana) aikoo miehittää heille vaalituloksen perusteella kuuluvat lautakuntien puheenjohtajuudet ym. vähän osaamistakin vaativat paikat. Saamme nähdä.

Politiikan arki jatkuu tänään. Teknisessä lautakunnassa käsittelemme lausuntoa Espoon ympäristökeskukselle Espoon toimenpideohjelmasta vuosille 2009-2011 pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 toteuttamiseksi. Puisevasta nimestä huolimatta tärkeä juttu ja teknisen keskuksen strategian painopiste - Vihreiden aloitteesta.

Moi,

ja terveisiä Espoosta!

Sää suosi tänään, mutta julkinen liikenne takkuilee ja kaupunki on aika hajanainen. Aika moni asia täällä edelleen kaipaa korjaamista, kaikki on kovin mustavalkoista vaikka pitäisi olla vihreää. Käy huomenna äänestämässä niin jatketaan työtä Kaupunki-Espoon puolesta.

Ollaan yhteyksissä,

Matti, #41

Selitin eilen Iranista lähtöisin olevalle työkaverilleni Suomen poliittista järjestelmää seitsemän minuutin junamatkalla Käpylästä Helsinkiin, englanniksi. Loppujen lopuksi ihmettelin itsekin, miksi Espooseen valitaan 67 hengen valtuusto kokoontumaan kerran kuussa ja miksi niin moni käyttää kampanjaansa enemmän rahaa kuin tulee koskaan saamaan kokouspalkkioina takaisin. Anglosaksisten maiden City councilit, jollaiseksi kaveri ensin kaupunginvaltuustoa luuli, ovat noin kymmenen hengen ryhmiä, joihin kuuluvat ovat täysipäiväpoliitikkoja. Hämmästys sen kuin jatkui, kun sanoin että kaupunginhallituksenkin jäsenet ovat enemmän tai vähemmän päivätöissä eikä varsinaista vaaleilla valittua pormestaria ole kuin parissa kaupungissa kokeiluluonteisesti. Ydinkysymys tuntui olevan, kuka asioista oikeasti sitten päättää. Mitä siihen osaa vastata?

No, yhden päätöksentekijän politiikkakaan ei ole paras ratkaisu sillä se johtaa aikamoisiin tempon ja suunnanvaihtoihin kausien välillä. Yhdysvaltojen kampanjointia on ollut tällä kertaa erityisen kiva seurata kun tietää, että Obamalla on tukenaan presidentintekijä vailla vertaa, Jaakko Helleranta. Kiitos muuten tuesta myös tässä kampanjassa, saatu tieto on ollut erittäin arvokasta!

PS. Otaniemen televisioitu kuntavaalipaneeli on nähtävissä myös verkossa kahdessa osassa, 1 ja 2.

Rovaniemellä Vihreiden kannatus on hypännyt viime kunnallisvaalien 6,8 prosentista 19,6 prosenttiin (hämmentävää, mutta Lapin Kansan sivuilta tätä uutista ei enää löytynyt…). Espoossa tällainen kannatus tarkoittaisi Vihreiden paikkamäärän kasvua nykyisestä yhdeksästä kolmeentoista valtuutettuun. Vaikka Lapin valtalehden avoimuuskriisi ei olekaan poliittinen vaan taloudellisten toimijoiden luoma, on avoimuuden politiikalla selvästi tilausta.

Tärkeä osa valtuuston päätöksiä on valita, mitä missäkin kaupungin toiminnossa mitataan ja mihin pyritään. Teknisellä toimialalla mittaaminen ja tuottavuuskehitys on selkeää, mutta tuottavuutta ei voi sellaisenaan tuoda mittariksi kun ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Vähemmällä ei silloin saada enempää vaan entistä vähemmän tuloksia.

Todennäköistä on, että alkava taantuma tulee näkymään nuorisotyössä kuten näkyi edellinenkin. Moneen asiaan voidaan puuttua ennaltaehkäisevästi jos aikuisia on tarpeeksi. Tällä hetkellä Espoon taloussuunnitelmassa kuitenkin tavoitellaan entistä suurempaa joukkoa nuoria nuorisotoimen asiakkaiksi ilman että samalla oltaisiin lisäämässä aikuisia. Eräs nuorisotyössä työskentelevä ystäväni oli jo jättänyt työnsä tästä johtuen, ei tosin Espoossa, mutta eivät nämä luvut oikein hyviltä näytä. Budjetin lähetekeskustelussa vasemmistopuolueet peräsivät keynesiläistä elvyttävää talouspolitiikkaa, minusta vaaditut investoinnit kannattaisi ennemmin tehdä ennaltaehkäisevään työhön seinien ja teiden sijaan.

Olin tämän päivän Sitran energiaohjelman rakennetun ympäristön energiatehokkuutta koskeneessa workshopissa ja tästä innostuneena palaan parin päivän takaisen postaukseni aiheeseen. Pahoittelut uskollisimmille lukijoilleni lievästä toistosta.

Kyseisessä workshopissa nimittäin vahvistui se käsitykseni, että juuri kunnissa on erittäin paljon tehtävissä koskien rakentamisen energiatehokkuutta. Kunnat ovat isoja rakennuttajia, ne suunnitteluttavat ja tilaavat teitä ja taloja. Sen lisäksi kuntien rakennusvalvontaviranomainen, jota luottamusmiehet ohjaavat, hyväksyy tai hylkää kaikki ehdotetut energiaratkaisut samoin kuin muut rakentamiseen liittyvät suunnitelmat. Oulun rakennusvalvonnan päällikkö totesi tilaisuudessa, että heidän käsiensä läpi menee joka vuosi kolme kertaa kaupungin vuosibudjetin kokoiset investoinnit enkä usko, että Espoo jää tässä suhteessa yhtään jälkeen. Meillä on siis keino vaikuttaa noin neljän miljardin vuotuisten investointien energiatehokkuuteen.

Energiapolitiikan määritteleviltä luottamusmiehiltä lautakunnissa ja valtuustossa vaaditaan erittäin paljon ymmärrystä energian ja sen säästämisen suhteen sekä tajua kompleksisista systeemeistä. Vihreissä sitä on, vaikka joku vielä kertoisikin “sähköä saadaan töpselistä” -juttua totena. Valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija ei suotta ole vihreä.

Näiden vaalien linjauksia lukiessa naurattaa, että kun Espoossa me vihreät pari vuotta sitten vaadimme budjettineuvotteluissa kaupungin energiansäästötavoitteeksi kaksi prosenttia vuodessa omissa kiinteistöissä, tinkivät muut isot puolueet sen yhteen.

PS. En eilen kehunut puutarhakaupunkipuolueesta ketään, vaikka puutarhanhoitopuolelta pari pätevää tyyppiä esittelinkin. Tämän päivän TKY:n vaalipaneelin perusteella Johanna Tikanmäki on aika lailla fiksu, tosin Kepua äänestäessä vastuu ja valta sitten siirtyy Kepulle. Tätä en suosittele :).

“Jos en äänestäisi itseäni tai omaa ryhmääni niin ketä äänestäisin?” on ajatusleikki, jota monet poliitikot vaalien alla blogeissaan tapaavat leikkiä. Vastaamatta vaalikoneisiin uskallan heittää muutaman sellaisen nimen, joiden tekemisiä arvostan. Espoossa vasemmalta Kari Uotila ja Jaana Leppäkorpi ovat hatunnoston arvoisia tekijöitä. Kari on erinomainen puhuja, Jaanalla taas on jalat maassa ja sydän paikallaan eikä tarvetta tehdä itseään tykö. Pekka Vaaran insinööriharkintaakaan ei sovi unohtaa. Oikealta löytyy ihmisiä ajamaan montaa yksittäistä asiaa, ehkä siksi että siellä on väkeä kovin paljon. Kun puhutaan kokonaisuuksista, nousevat Jukka Mäkelä ja nuorisoasioissa Tuija Kalpala suuremmin miettimättä mieleen. Tommi Laakso tekee paljon rempallaan olevan Espoon keskuksen eteen ja Calle Haglund on etevä poliitikko. Moni muukin ansaitsee toki kunnioitukseni, jos kohta paljon on sellaisiakin, joita en suurin surminkaan äänestäisi. Onneksi voi äänestää itseään, tietää tarkkaan mitä saa…

Toinen hauska ajatus on miettiä, ketä äänestäisi muissa kaupungeissa asuessaan. Helsingissä äänestäisin Mari Puoskaria, Tampereella Oras Tynkkystä ja Turussa Ville Niinistöä. Vantaalla ääneni menisi ehdottomasti Lari Karreiselle. Tämä siis vinkiksi niille, jotka äänestävät muualla kuin Espoossa ja etsivät ehdokasta.

PS. Matti Kurosta voi äänestää muuten myös Kuopiossa (ei linkkiä, ei kerta kaikkiaan löytynyt kaiman sivuja), Matti J. Kuronen Lappeenrannasta ei taida enää olla ehdolla.

Espoon vihreiden vaaliohjelmassa vaaditaan, että Espoon on sitouduttava YTV:n ilmastostrategian tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjen määrää 39 % vuoteen 2030 mennessä. Espoo ei enää omista hiilivoimalaa, joten tavoitteeseen pääsemiseksi meidän valtuutettujen pitää olla valistuneita ostajia ja kuluttajia myös veronmaksajien rahoista päätettäessä.

Noin puolet energiankulutuksesta tapahtuu rakennetussa ympäristössä ja noin 40% liittyy asumiseen. Silti rakennettu ympäristö on ainoa toimiala, jossa hiilidioksidipäästöjen hallintaa ei ole yhtenäisesti johdettu. Rakentamisessa ja peruskorjaamisessa on siis valtava päästöleikkausten mahdollisuus. Espoon rakennusvalvonnan tulee Oulun tapaan tukea ja opastaa rakentajia ja rakennuttajia energiatehokkaassa rakentamisessa. Hyvin suuri osa rakennusten energiankulutuksen leikkauksista voidaan tehdä siten, että investointien takaisinmaksuajat ovat joko pieniä tai olemattomia eli maksavat itsensä jo käyttöönottovaiheessa. Esimerkki tällaisesta on se, että rakennusten aurinkopaneelijulkisivut maksavat vähemmän kuin graniittijulkisivut.

Rakentamisessa ja peruskorjaamisessa on siis valtava päästöleikkausten mahdollisuus. Espoon rakennusvalvonnan tulee Oulun tapaan tukea ja opastaa rakentajia ja rakennuttajia energiatehokkaassa rakentamisessa. Hyvin suuri osa rakennusten energiankulutuksen leikkauksista voidaan tehdä siten, että investointien takaisinmaksuajat ovat joko pieniä tai olemattomia eli maksavat itsensä jo käyttöönottovaiheessa. Esimerkki tällaisesta on se, että rakennusten aurinkopaneelijulkisivut maksavat vähemmän kuin graniittijulkisivut.Etenkin peruskorjauksissa aika toimia on juuri nyt, sillä 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut talot ovat peruskorjausiässä. Meillä Olarissa lähes kaikissa yhtiöissä on tehty tai tehdään julkisivuremonttia, energia- ja muistakin syistä. Ohjaukselle kuitenkin olisi käyttöä, sillä esimerkiksi omassa yhtiössäni pikkulinnut ovat tuntuneet löytäneen uuden julkisivun pahiten lämpöä vuotavat kohdat lämmitelläkseen.

Olin tänään Isossa Omenassa kampanjoimassa ja osallistumassa Hesarin paneelikeskusteluun. Ihmisten tapaaminen on aina hauskaa ja mainokset myös hupenivat kovaa vauhtia (kiitos etenkin sille rouvalle, joka otti mainoksen “koska siinä on niin komea mies kuvassa”). Tätä menoa flyereitä täytyy tilata taas lisää.

Ehkä mielenkiintoisimman keskustelun kävin Espoon islamilaisen yhdyskunnan johtajan kanssa maahanmuuttajanuorten ja -vanhusten tarpeista. On johdonmukaista, että kaupunki on ottanut islamilaisen yhdyskunnan yhteistyökumppaniksi kristillisten seurakuntien tapaan, mutta samalla tuntuu että tehtäväsarkaakin on ihan eri tavalla. Moni iäkäs maahanmuuttaja ei ole tietoinen oikeuksistaan saada espoolaisena toimeentulotukea tai muunlaista apua eikä perinteinen nuorisotyö aina löydä maahanmuuttajia.

Yksi loistava ratkaisu on aprillipäivänä kauppakeskus Entressessä avattava Keski-Espoon kirjasto, jossa nimenomaan maahanmuuttajanuorten tilantarve on otettu toiminnan suunnittelussa huomioon ja jonne on myös palkattu maahanmuuttajataustaista henkilökuntaa. Kynnys tulla kirjastoon on tarkoitus pitää matalana ja esimerkiksi kokeisiin lukemiseen on varattu paljon rauhallista tilaa, jota kotoa ei välttämättä löydy. Jo nyt Suvelan kirjastossa käy vuodessa enemmän ihmisiä kuin Kiasmassa ja huhtikuussa määrä toivottavasti kasvaa entisestään.

Kuntien valtionosuusjärjestelmä on monimutkainen juttu. Pääperiaate siinä on, että rikkaat kunnat maksavat köyhille pientä tasinkoa, jotta köyhien ei pitäisi nostaa veroprosenttiaan ylikorkeaksi. Espoossa tämä tarkoittaa, että 1,078 miljardin euron (vuoden 2007 kertymäarvio ennen verotuksen vahvistamista) verotuloistamme maksamme 3,6 miljoonaa muualle Suomeen.

Sinällään tämä on pienessä mittakaavassa ihan oikeansuuntaista toimintaa. Vaikka mielelläni puhun kaupunkien puolesta, on hyvä, että maakuntien Suomessa yksittäisen yrityksen sulkeminen tai muu paikallinen katastrofi ei turmele koko kunnan taloutta.

Mittakaava kuitenkin muuttuu. Valtionosuusjärjestelmä tajuaa kahden vuoden viiveellä verotulojen kasvaneen, se siis ulosmittaa seuraavina vuosina enemmän espoolaisten rahaa vaikka todennäköistä on, että samaan aikaan Espoon omien verotulojen kehitys ei ole suotuisaa. Tälle vuodelle on laskettu valtionosuuksiin uppoavaksi 7,2 miljoonaa, vuodelle 2009 17,9 miljoonaa ja vuodelle 2010 22,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 järjestelmä on tarkoitus laittaa uusiksi, joten näihin lukuihin tuskin tulee sitä ennen muutosta.

Näin ollen kolmen vuoden aikana maksamme yhteensä noin 37 miljoonaa euroa ekstraa verrattuna hyvänä talousvuonna 2007 maksettuun määrään. Verrokkina kerron, että tänä vuonna Espoon kulttuuritoimen kaikki menot ovat noin 45 miljoonaa.