Autolla laivaan, Vaasalla Ruotsiin
Tai miten se nyt meni. Sinnepäin. Joka tapauksessa tuntuu yhtä paljon vuodelta 1985 kuin tuon mainoksen esittämisen aikoihin - Espoon kaupunginvaltuusto kokoontuu nimittäin tänään seminaariin ruotsinlaivalle. Seminaari ja keskustelu on tarpeen, vallankin kun asialistalla on se, tuleeko valtuustosopimuksen mukaan piakkoin tehtävästä organisaatiouudistuksesta liivit vai tuluskukkaro. Samoin vierailukohteet Tukholmassa ovat ajankohtaisia; jätevedenpuhdistamo ja jätteenpolttolaitos. Silti, jotenkin Viking Mikälie-Nella ei minulle edusta seminaaripaikkojen huippua. Valtuuston puheenjohtajisto olisi hyvin voinut päättää seminaarin pidettäväksi jossain espoolaisessa paikassa, vaikka tax-free -tuliaiset sitten olisivatkin jääneet ostamatta.
No, lohduttaudun uivassa Korpilammessa kokolattiamatosta ja suuta kuivaavasta ilmastoinnista nauttiessani sillä, että lentäminen olisi todennäköisesti vielä hölmömpää ilmaston kannalta.
May 9th, 2008 at 18:55
Bump. Lentäminen voisi hyvinkin olla vähemmän saastuttava vaihtoehto. Mutta hanuristahan se on, että tässä jossitellaan. Soininvaaralla oli blogissaan aihetta liippaava keskusteluketju tovi sitten. Osmo tonki jostain VTT:n tutkimuksesta 90-luvulta lukuja, jotka voisivat antaa kättä pidempää. Myös VTT:n viime vuonna julkaistu Energy Use -kirja antaa osviittaa aiheeseen (kappale 6.3 s. 190-).
Britanniassa ollaan ilmeisen vakavissaan erinäisten kasvihuonekaasupäästöjen kvantifioimisessa. Olet kenties lukenut Tesco(?)n (paikallisen ruokakauppaketjun) pyrkimyksistä lisätä mahdollisimman moneen tuotteeseensa hiilipäästötiedot (vs. ravintotiedot). Taustalla on vakavalla mielellä kehitetty metodologia.
Vastaavat tiedot pitäisi puristaa erityisesti liikenteestä, mutta myös muilta aloilta. Ei välttämättä tarvitsisi edes reguloida. Tiedon tuottaminen kuluttajien saataville yhdessä theCarbonAccount.com -tyyppisten sosiaalisten palveluiden kanssa voisi hyvinkin toimia. Tsekkaa muuten ihmeessa tuo The Carbon Account, ellet jo ole.
May 11th, 2008 at 12:40
En ole, tsekkaan. Vähän vastaava varmaan kuin hiljan TKK:lla tehty FinMIPS, oletan? Siinä siis ajatuksena oli laskea tietyn (liikenne)palvelun käyttämät materiaalit. Esimerkiksi siis pyöräilyn kustannukseksi laskettiin myös pyörätie jne.
Ja on kyllä myönnettävä, että oli varsin hauska reissu kokolattiamatoista huolimatta. Jos ei menestystä ja vaikutusvaltaa niin tullutkaan niin ystäviä ainakin.
May 12th, 2008 at 13:57
Et viitsisi pistää postaten blogiin tai jos ei blogipostiksi taivu, niin meilaten löydöksiäsi?
Aihe on musta sekä kiinnostava että tärkeä. Ei ole hirveästi iloa mitata kulutusta, jos tulokset kertovat jotain ihmeellistä tilastollista keskiarvoa — ja sekin mahdollisesti pahasti metsään.
Muistinkohan jo vinkata: brittiläinen The Carbon Account (www.thecarbonaccount.com) on mielenkiintoinen. Facebook-integrointikin löytyy — en o kyllä tosin sitä vielä testannut. Suunta on musta kuitenkin erinomainen. Tietä vapaaehtoisiin päästökiintiöihin ja/tai muuten rajoittamiseen.
May 13th, 2008 at 7:53
Taipuuhan nämä tiedot tänne laitettavaksi, tosin yritän pitää tämän kommentin aika lyhyenä. Kiinnostuneille tiedoksi, että googlaamalla tai http://www.ymparisto.fi/julkaisut -osoitteesta hakemalla termillä “mips” pääsee kiinni FinMIPS-hankkeen loppu- ja väliraportteihin.
Helsinki-Tukholma -välille hanke ei anna mitään yleispätevää paremmuusjärjestystä. Kuitenkin laivailu kuluttaa abioottisia luonnonvaroja 0,26kg/hlökm, vettä 2,42 kg/hlökm ja ilmaa 0,31 kg/hlökm. Lentämiselle annetaan kaksi keskiarvolukua, kotimaan (k) ja Euroopan (e) lennot. Kulutukset ovat abioottisille 0,56 kg/hlökm (k) ja 0,11 kg/hlökm (e), vedelle 26,6 kg/hlökm (k) ja 3,4 kg/hlökm (e) ja ilmalle 0,28 kg/hlökm (k) ja 0,14 kg/hlökm (e). Tämä siksi, että lyhyet lennot kuluttavat enemmän koska nousun ja laskun osuus on isompi. Vaikka lento Tukholmaan on lyhyt, voitaisiin silti sanoa ettei se nyt ainakaan pahasti jää jälkeen materiaalien kulutuksessa.
Määritelmät edellisiin teoksesta Schmidt-Bleek 2002: Luonnon uusi laskuoppi – ekotehokkuuden mittari MIPS. 311 s. Gaudeamus, Helsinki:
Abioottisia luonnonvaroja ovat kiinteät mineraaliraakaaineet kuten kivet ja
malmit kaivoksista, louhoksista ja sulatoista. Abioottisiin luonnonvaroihin lasketaan myös fossiiliset polttoaineet kuten hiili, maaöljy ja kaasu sekä kaikki maaainesmassat, joita joudutaan siirtämään esimerkiksi louhimisen yhteydessä ja lisäksi niin sanotut ylijäämämaat esimerkiksi rakennusten ja liikenneväylien
rakentamisen yhteydessä.
Vesi on laskettu kulutetuksi aina silloin, kun sitä otetaan pois luonnosta teknisin toimenpitein. Myös patoaminen ja sadevesi, joka siirtyy ihmisen toiminnan vuoksi pois alkuperäiseltä paikaltaan, lasketaan mukaan. Esimerkiksi teiden materiaalivirtoja laskettaessa kaikki asfaltille satanut sadevesi lasketaan mukaan, koska se ei pääse imeytymään luonnolliselle pinnalle.
Ilma otetaan huomioon silloin, kun ihminen muuttaa sitä kemiallisesti tai fysikaalisesti. Laskelmiin otetaan mukaan vain se osa ilmasta, jota muutetaan, eli esimerkiksi se osa hapesta, jota käytetään polttoprosesseissa.