Kilpailukyky ja tuottavuus eivät ole ensimmäisiä asioita kaupungin toimintaa arvioitaessa eikä kaupungin pidä toimia kuin liikeyritys. Kaupunki on toimija, jonka tulee huolehtia kokonaistaloudellisuudesta ja jonka on perusteltua kantaa vastuuta julkishyödykkeistä.

Käytäntö on usein kuitenkin jotain edellisten väliltä. Tarvitsin työtäni varten tiettyä tilastotietoa, jota kaupunki kokoaa. Sain asianomaisesta virastosta hyvin ystävällistä palvelua, mutta tietoa ei voitu lähettää mailitse sillä se on maksullista. Näin ollen menin seuraavana arkipäivänä virastoon, josta sain tiedon paperilla, mutta jossa minua ei osattu rahastaa. Tiedon kanssa menin sitten yhteispalvelupisteeseen, jossa minua piti rahastaa, mutta jossa tätä ei myöskään osattu tehdä eikä asia selvinnyt vaikka yhteispalvelupisteen virkailija (hyvin ystävällinen) soitti monta puhelua. Sain kuitenkin sitten mainitusta virastosta tiedot sähköisessä muodossa seuraavana arkipäivänä ja samoin (hyvin ystävällisen) puhelun, jossa minulle luvattiin lähettää lasku.

Minulta kului työaikaa matkustamiseen tunti-puolitoista ja haluamani tiedon sain siis kahden arkipäivän päästä sen pyytämisestä. Espoolaisten työaikaakin on kulunut aika lailla. Lisäksi sitä tulee kulumaan sekä Espoon että minun työpaikkani laskunkäsittelyssä. Laskun loppusumma on viisitoista euroa. Mitä olisikaan säästetty, jos olisin saanut tiedon suoraan sähköpostilla sitä pyydettyäni?

Tämä julkaistiin 12.12.2007 klo 16:33 Espoo, Pohdintaa otsikon alla. Voit seurata kommentteja RSS 2.0 uutisfeedistä. You can leave a response, or trackback from your own site.