Ellei nokka, niin pyrstö sitten
Budjettiehdotus ensi vuodelle sisältää kauan kaivatut opintorahan ja opintotuen tulorajojen korotukset. Kun opiskelijoiden nokka nyt on kahdentoista vuoden pyristelyn jälkeen saatu irti tervasta niin lentoonpyrähdyksen estää se, että pyrstö on tukevasti kiinni.
Samainen budjettiehdotus nimittäin kiihdyttää entisestään pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoita. Lupailtu 250 euron kuukausittainen verovähennys kannustaa kummasti pendelöintiä nukkumakunnista keskuksiin ja nostanee pienten asuntojen vuokria vastaavalla summalla. Tämä siis samaan aikaan, kun opiskelija-asuntojen jonot ovat pisimmillään vuosikausiin.
Nyt ratkaistua akuutimpi työvoiman kohtaanto-ongelma on esimerkiksi kasvukeskuksiin työn perässä muuttavien sairaanhoitajien asunnonsaanti. Sekin vaikeutuu, samasta syystä kuin opiskelijoiden ja ylipäätään muidenkin pienituloisten espoolaisten, helsinkiläisten ja muiden kaupunkilaisten tilanne.
Valtionvarainministerin kakkosasunto on tässä aika lähellä omaa ykkösasuntoani, joten ongelma tuntuu jotenkin läheiseltä. En sano, etteikö hänellä tai kenellä tahansa muullakin olisi oikeutta kakkoskotiin, mutta elän siinä toivossa että syksyn budjettineuvottelut luovat vähän valoa siihen risukasaan, joka vuokrahuutokauppojen häviäjillä on edessään.
