Tällä haavaa itselläni on työtilanne aika lailla hyvä (dvs. työpaikka täyttää vakituisen, koulutusta vastaavan ja mielenkiintoisen kriteerit), mutta jollain tapaa on edelleen mielessä lukioaikojen ja ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeiset kesät, joita edelsi kesätyönmetsästys milloin milläkin metodilla. Annettakoon siksi tietoa Espoon kaupungin kesätyöpaikoista tälläkin foorumilla. Tietoa saa osoitteesta www.espoo.fi/kesatyo. Vinkkinä vielä, että viime kesänä viherpalveluissa jäi työllistämisrahaa yli kun tekijöitä ei ollut tarpeeksi.

Sipoo järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen alueliitoksesta Helsinkiin. 

Kiitämme: kansanäänestyksiä ja muunlaista kuntalaisten osallistumista pitääkin lisätä.

Moitimme: miksi ihmeessä vain neuvoa-antava kansanäänestys, kun kerran on ilmeisen selvää, mitä sipoolaiset ajattelevat? Eivätkö kunnanisät edes tällaisessa tilanteessa luota äänestäjien olevan heidän kanssaan samaa mieltä?

Eipä sillä, äänestyksen tulos oletettavasti on alueliitosta vastustava, mutta jollain tapaa Sipoota on kehitettävä myös asumisen suhteen. Jos Sipoo pystyy osoittamaan kykenevänsä siihen itse niin hyvä, jos siihen tarvitaan Helsingin KSV:a niin sitten tarvitaan.

Kirjoittelussa oli taukoa kiitos hienon talvisään, asunnonnäyttösiivouksen ja heidän. Pitänee hieman petrata ettei uskottavuus täysin rapise ja surkein vaaliblogi -äänestys kutsu .

Tämän päivän valtuuston kokouksessa on vain yksi sellainen asia, jota ei ole ennakkoon sovittu ja joka ei ole valtuustoaloite (hurraa, on mahdollista että pääsee yöksi kotiin). Kyse on EVTEK- ja Stadia-ammattikorkeakoulujen yhdistämisestä oy-muotoiseksi ammattikorkeaksi.

EVTEK:n opiskelijakunta Kolmirauta oli ottanut kantaa sen puolesta, että muodostettavan ammattikorkean ylläpitäjähallituksessa, siis osakeyhtiön hallituksessa, olisi myös opiskelijoiden edustus. Opiskelijoilla on oltava edustus ammattikorkean sisäisessä hallituksessa, mutta ainakaan Laureassa osakeyhtiön hallituksessa ei ole opiskelijoiden edustusta – tuskinpa muuallakaan. Useimmat asiat oy:n hallituksessa ovat puhtaan hallinnollisia, mutta tulossopimusneuvottelujen lähtökohdista oy:n hallitus kuitenkin päättää. Sikäli soisin opiskelijoidenkin olevan läsnä.

Yliopistolain mukaan opiskelijoilla on oltava edustus yliopiston hallituksessa, joissakin yliopistoissa opiskelijajäseniä on jopa neljä. Tilanne on tietysti yksinkertaisempi, sillä yliopistoissa ei ole tällaista kaksiportaista hallintoa. Osakeyhtiölain hengen mukaista tietysti on, että omistajat valitsevat hallituksen, mutta ehkäpä tässä tapauksessa ammattikorkeakoululaki on vahvempi, sillä osakeyhtiö ei tässä tapauksessa ole mitään muuta kuin valittu toimintatapa. Tietysti opiskelijakunta voitaisiin ottaa osakkaaksi yhtiöön, jolloin ongelmavyyhti voisi purkautua.

Otan mielelläni vastaan argumentteja puolesta ja vastaan sen suhteen, pitäisikö opiskelijat ottaa mukaan myös ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden hallitukseen. Pitänee tulevaisuutta ajatellen kaivaa tänne sivuille jostain äänestysplugin, jotta mielipiteiden kerääminen helpottuu .

Liikennevaliokunta koplasi pikkujoulujen ateriavalinnan ja liikennemuotojen tukemisen toisiinsa: äänestystulos “pizzataksi JAA, ratatouille EI” ei jätä arvailujen varaa.

Istun parhaillaan Otaniemen Tekniikan päivässä. Akatemiaprofessori Risto Nieminen vertailee juuri huippuyliopistoja, MIT:a ja Stanfordia, Teknilliseen korkeakouluun. Huippujen vuosibudjetti opiskelijaa kohden on noin kymmenkertainen ja kalvoista sai aikaiseksi yhteenvedon, että TKK tarvitsisi noin 130.000 $ (vertailuvaluuttana oli dollari) lukukausimaksun päästäkseen samaan, kun muiden mainittujen lukukausimaksu on 33.000 $. Siis yliopistojen rahoitusvaje ratkeaisi, jos jokainen opiskelijan maksaisi kerrostalokaksion verran rahaa vuodessa yliopistolle.

Tästä huolimatta Niemisen mukaan suomalainen tiede on julkaisujen määrän ja vaikuttavuuden mukaan maailman huippua. Kannattaako hyvää systeemiä siis muuttaa?

Vaalikonemestarit tuntuvat suosivan kysymyspatterissaan kysymystä ajoneuvojen verotuksesta tarjoten vaihtoehtoina auton hankinnan ja omistamisen verotusta tai sitten auton käytön verotusta. Olen tavannut kallistua jälkimmäisen kannalle; vaikka auton valmistaminen toki kuluttaa luonnonvaroja, olisi nykytilannetta järkevää korjata verottamalla nimenomaan auton käyttöä, toisin sanoen sen kulutusta, ja tarjota kansalle mahdollisuus hankkia vähäpäästöisiä autoja. Muutosta ei tietenkään voi tehdä yhdessä yössä, muuten ne vanhatkin autot mätänisivät pihoille.

Ajoneuvohallintakeskus tarjoaa sivuillaan mahdollisuuden vertailla autojen suorituskykyä, tässä tapauksessa siis päästöjä. Suomessa myynnissä olevien perheautomallien CO2-päästöt vaihtelevat 392 grammasta 109 grammaan ajettua kilometriä kohti. En usko, että vaikkapa paperitehtaiden päästöissä sallitaan noin suuria tehdaskohtaisia eroja.  

Mikä ammattiryhmä valtion tilahallinnossa tekee töitä kuola suusta valuen?

Salivaltiosihteerit.

Aamun HS:n vaalirahoitusuutisen luettuani olin vetää ohrapuuron väärään kurkkuun (no, se ei nyt kyllä sattuneesta syystä ollut mitään herkkua muutenkaan). Kokoomuksen hallintopäällikön mukaan “On vähän niin kuin liikesalaisuus, miten puolue kerää varansa, eikä kilpailijoiden haluta olevan siitä selvillä. Eikä valtaosa yrityksistäkään halua leimautua sillä, mitä puoluetta tai puolueita ne tukevat.” Aika jännää porukkaa töissä siinä puoluetoimistossa. Varainkeruutapa toki voi olla salainen, mutta maksettava summa ei saa olla. Vihreät kannattavat Transparency Suomen tapaan rahoituksen täydellistä läpinäkyvyyttä ja ovat sitoutuneet julkaisemaan lain vaatimaa huomattavasti pienemmätkin rahalähteet.

Selvää on, että rahaa puolueiden ja ehdokkaiden vaalityöhön tulee eri lähteistä. Myös yrityksillä tulee olla mahdollisuus halutessaan tukea jotain tahoa, samalla tavallahan ne auttavat paremman maailman luomisessa tukemalla kolmannen sektorin järjestöjä. Lahjoitusten tulee kuitenkin olla täysin avoimia, ei tukijärjestöjen kautta pestyjä.

Eduskuntavaalikampanja ja kunnallisvaalikampanja eivät paini samassa kokoluokassa, mutta mainittakoon että käytin kunnallisvaaleissa rahaa 150,50 euroa, jotka tulivat kokonaan omasta pussista ja johon sisältyi 50 euron ehdokasmaksu puolueelle. Saadun äänen “hinnaksi” tuli 37 senttiä.

Turvetta on viime aikoina väläytelty yhdeksi ratkaisuksi ilmastonmuutoksen suunnan kääntämisessä, onhan se sentään eloperäinen polttoaine. Suomen Akatemian taannoisen SILMU-tutkimusohjelman (Suomalaisen ilmastonmuutoksen tutkimusohjelma) mukaan Suomessa on - karkeasti ottaen – 10 miljoonaa hehtaaria suota ja 20 miljoonaa hehtaaria metsää. Soihin on sitoutunut viisi miljardia tonnia hiiltä. Vaikka suo ojitettaisiin ja metsitettäisiin, palautuisi menetetystä hiilestä ainoastaan 10% ensimmäisen puusukupolven aikana, sen jälkeen tilanne säilyisi suurinpiirtein ennallaan. Kannattaako vähän työllistävää turpeenpolttoa siis harkita missään oloissa ratkaisuksi?

[  ] Kannattaa tietty

[x] Ei missään nimessä

Pääkaupunkiseudun kuntapäättäjien haluja kuntien yhdistämiseen kyseltiin taas syksyllä. Taisin olla itse poissa juuri sen valtuuston kokouksen, jossa kyselylomakkeet on jaettu, mutta sanottakoon tässä että laittaisin kunnat yhteen hyvinkin mieluusti jollain järkevällä aikataululla, ellei jostain sitten laskeudu parempaa yhteistyöratkaisua. Vantaan Sanomien päätoimittaja Risto Hietanen analysoi hyvin, että näiden kolmen kaupungin yhdistämistä on helppo vastustaa, koska samalla aluepoliitikkojen omat valtapoterot pienenisivät. “Kun vaalit ovat edessä, miksi keskustelua ei siirretä suurempiin kehiin?”, kirjoittaa Hietanen (Länsiväylä 31.12.), ja jatkaa: “Silloin pienet ongelmat, joihin valtapoteromiehet helposti tarttuvat, eivät enää ole heidän pelastusrenkaansa.” (Heh, valtapoteromiehet. Keksit, Risto, tietämättäsi nimen noille ukkeleille sivun leiskassa.)

Asia on juuri näin. Kuntien vapaaehtoinen yhteistyö on toki tärkeää, mutta niin kauan kun yhteistyö on kuntien varikkotoiminnan hankintojen miettimistä, ollaan kaukana siitä että asukkaat hyötyisivät jollain tapaa. Yhteenkasvaneet kaupungit tarvitsevat yhteisen maankäyttöpolitiikan ja yhteiset palvelut.